KKO:n ennakkopäätös toiminimilain ja tavaramerkkilain tulkinnasta
Korkein oikeus antoi ratkaisunsa KKO:2024:11 toiminimilain sekä tavaramerkkilain tulkintaa koskien tapauksessa, jossa Asianajotoimisto B:n entinen osakas A oli lakkauttanut suostumuksensa sukunimensä käyttämiseen yhtiön toiminimessä irtisanomisen ja osakkeiden lunastamisen seurauksena. Tapauksessa korkein oikeus arvioi myös Yhtiölle B rekisteröidyn tavaramerkin harhaanjohtavuutta. A:n ja Yhtiön B välinen osakassopimus ei ollut sisältänyt nimenomaista määräystä sukunimen käyttämisen edellytyksistä eikä asiasta […]
Tekijänoikeusneuvoston ja KKO:n kanta moraalisista oikeuksista
Tekijänoikeuslain 3 §:ssä sekä Bernin yleissopimuksessa (6bis) säädetään tekijän moraalisista oikeuksista teokseen. Esimerkiksi tekijänoikeuslain mukaan kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Saman lain 22 §:ssä puolestaan säädetään sitaattioikeudesta siten, että julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen […]
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös tuotevastuun tulkinnasta
Korkein oikeus antoi 2. helmikuuta 2023 päivätyn ratkaisunsa nro KKO:2023:8 koskien tuotevastuuta ja Euroopan unionin oikeuden tulkintavaikutusta. Tapauksessa oli kyse kahvinkeittimen aiheuttamasta tulipalosta ja sen johdosta maksettavista korvauksista. Kahvinkeitin oli varustettu A:lle rekisteröidyillä tavaramerkeillä, ja sen oli valmistanut A:n tytäryhtiö. Tuotevastuulain 5 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan vahingonkorvausvelvollisuus on sillä, joka on markkinoinut vahinkoa […]
KKO:n ennakkopäätös viestintäsalaisuudesta
Korkein oikeus antoi 5. toukokuuta 2022 päivätyn ratkaisunsa KKO:2022:32 koskien viestintäsalaisuuden loukkausta. Rikoslain kyseisen lainkohdan mukaan viestintäsalaisuuden loukkauksesta tuomitaan se, joka oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä. Tapauksessa työnantaja oli työsuhteen päättymisen jälkeen pitänyt auki työntekijän sähköpostiosoitetta […]
Whistleblowing -direktiivi tuo muutoksia organisaatioiden toimintaan
Euroopan Unionin ns. Whistleblowing-direktiivin tarkoituksena on tehostaa EU:n talousarvioon kohdistuvien väärinkäytösten ja korruption ehkäisyä ja paljastamista. Jatkossa henkilöt, jotka työssään havaitsevat tai epäilevät väärinkäytöksiä liittyen erikseen määriteltyihin EU-oikeuden aloihin, voivat ilmoittaa niistä turvallisesti. Lainsäädäntö on aikaisemmin ollut hajanaista ja Suomessa ei ole ollut yleistä väärinkäytöksen ilmoittajien suojaa koskevaa lainsäädäntöä. Direktiivi pannaan kansallisesti täytäntöön hieman myöhässä […]
Kilpailukieltosopimuksia koskevaan sääntelyyn tulossa muutos
Työntekijöitä koskevia työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvia kilpailukieltosopimuksia ei voida enää lainkaan solmia ilman työntekijälle suoritettavaa korvausta, jos hallituksen esitys (HE 222/2020) työntekijöitä koskevan kilpailukieltosääntelyn muuttamisesta menee läpi sellaisenaan. Hallituksen 12.11.2020 antama esitys on tällä hetkellä edennyt valiokuntakäsittelyyn ja lausuntojen vastaanottoon. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen. Nykyisen lain mukaan kilpailukielto voidaan sopia enintään kuudeksi […]
