News and noteworthy
from our field of expertice

Whistleblowing -direktiivi tuo muutoksia organisaatioiden toimintaan

Euroopan Unionin ns. Whistleblowing-direktiivin tarkoituksena on tehostaa EU:n talousarvioon kohdistuvien väärinkäytösten ja korruption ehkäisyä ja paljastamista. Jatkossa henkilöt, jotka työssään havaitsevat tai epäilevät väärinkäytöksiä liittyen erikseen määriteltyihin EU-oikeuden aloihin, voivat ilmoittaa niistä turvallisesti.

Lainsäädäntö on aikaisemmin ollut hajanaista ja Suomessa ei ole ollut yleistä väärinkäytöksen ilmoittajien suojaa koskevaa lainsäädäntöä. Direktiivi pannaan kansallisesti täytäntöön hieman myöhässä annetusta määräajasta. Ilmoittajansuojelulain oli alun perin tarkoitus tulla voimaan joulukuussa 2021. Nyt arvioidaan, että hallituksen esitys ilmoittajansuojelulaista pyritään antamaan viikolla 8/2022.

Ilmoituskanava yli 250 henkilön organisaatioille

Kansallisen lain voimaantulosta seuraa uusia vaatimuksia organisaatioille. Vähintään 250 henkilöä työllistävien organisaatioiden tulee perustaa sisäinen ilmoituskanava ja -prosessi. Voimaan tultuaan ilmoittajansuojelulaki velvoittaa kaikkia yli 250 henkilöä työllistäviä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita sekä valtion virastoja perustamaan sisäisen ilmoituskanavan. Myös muissa prosesseissa tulee noudattaa ilmoittajansuojelulakia.

Yrityksen tulee nimetä henkilö, joka vastaa kanavan perustamisesta, käsittelystä ja jatkokäsittelystä. Tämän hetken lakiesityksen mukaan se voisi olla myös ulkopuolinen palveluntarjoaja. Laki ei aseta vaatimuksia käytännön toteutustavalle, mutta suositeltavaa on järjestää sähköinen järjestelmä ilmoituksia varten, jotta tietosuoja säilyy. Lisäksi suullinen ilmoittaminen aiheuttaa lisätyötä.

Alle 250 henkilöä työllistävät organisaatiot

Vaikka Whistleblower-direktiivin tuomat muutokset eivät vielä koske alle 250 henkilöä työllistäviä organisaatioita, muutoksiin kannattaa alkaa varautua. Kahden vuoden kuluttua (2024) myös 50–249 henkilöä työllistävät organisaatiot tulevat direktiivin piiriin. Edellä ensimmäisessä osiossa esitellyt vaatimukset ilmoituskanavista ja -prosesseista koskevat silloin myös näitä organisaatioita.

Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavat suuryritykset

Yritysten tulee kiinnittää huomiota compliance-menettelyihin ja johtamisjärjestelmään. Lisähaastetta tuovat globaali toimintaympäristö ja kulttuurierot.

Valtionhallinnon sisäiset prosessit

Uusi lainsäädäntö vaatii ilmoituskanavan ja -prosessin käyttöönottoa myös julkisella sektorilla. Muutos koskee lähes kaikkia julkisoikeudellisia toimijoita, kuten valtionhallintoa, kuntia sekä alue- ja maakuntahallintoja.

Muita vaatimuksia

Organisaation tulee kirjata ja tutkia kaikki ilmoitukset. Organisaation tulee kuitata ilmoittajalle vastaanottaneensa ilmoituksen seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen jättämisestä. Kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksen jättämisestä organisaation on annettava ilmoittajalle palaute. Direktiivin mukaisia oikeuksia ei voi rajata sopimusteknisesti. Mikäli ilmoittaja vie asian suoraan julkisuuteen, hän ei nauti direktiivin tarjoamaa suojaa.

Organisaatioiden sisäisen ilmoituskanavan lisäksi perustetaan viranomaisten ylläpitämä ulkoinen kanava, jossa väärinkäytöksistä voi ilmoittaa turvallisesti.