News and noteworthy
from our field of expertice

Tekijänoikeusneuvoston ja KKO:n kanta moraalisista oikeuksista

Tekijänoikeuslain 3 §:ssä sekä Bernin yleissopimuksessa (6bis) säädetään tekijän moraalisista oikeuksista teokseen. Esimerkiksi tekijänoikeuslain mukaan kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Saman lain 22 §:ssä puolestaan säädetään sitaattioikeudesta siten, että julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

Viimeaikaisessa juridisessa keskustelussa onkin noussut esiin sekä edellä mainittu nimeämisoikeus että hyvän tavan mukaisuus tekijän moraalisina oikeuksina. Tekijänoikeusneuvosto on antanut myös kaksi suhteellisen tuoretta lausuntoa asiasta:

Ensimmäisessä asiassa hakijat pyysivät tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa (TN 2023:8) hyvän tavan mukaisesta sitaattioikeudesta tieteellisissä tutkimusjulkaisuissa. Tapauksessa oli lainattu tieteellisistä artikkeleista lukuisia otteita uuteen teokseen mainitsemalla alkuperäinen lähde vain lopun luettelossa. Lainauksia ei oltu neuvoston mukaan tehty hyvän tavan mukaisesti erottamalla selkeästi laajamittaisia lainauksia muusta tekstistä: Tekijät eivät olleet menetelleet tekijänoikeuslain 11 § 2 momentin hyvän tavan mukaisesti, jonka johdosta myös 3 § moraalisia oikeuksia oltiin loukattu.

Toisessa tekijänoikeusneuvoston antamassa lausunnossa (TN 2023:9) otettiin kantaa radio-ohjelmassa käytettyihin laajamittaisiin otteisiin, joiden alkuperää ei mainittu hyvän tavan mukaisesti: Ohjelmassa referoitu lehti ja siinä ollut artikkeli oli mainittu nimeltä, mutta kirjoittajaa ei mainittu lainkaan. Lainauksia oli 24 minuutin katkelman kokonaisajasta noin 11,5 minuuttia. Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että hakijan teos ylitti teoskynnyksen ja tämän tekijänoikeutta oli loukattu.

Edellä TN 2023:9 lausunnossa on myös viittauksia KKO ennakkopäätökseen 2023:48. Tapaus koski julkisuuden henkilön Instagram-tilillään julkaisemaa valokuvaa, johon korkein oikeus katsoi tällä olleen tekijänoikeuslain mukainen yksinoikeus. Eräs verkkolehti oli julkaissut kuvan ilman kyseisen henkilön suostumusta artikkelissa, jossa yleisesti kuvattiin myös tämän kuulumisia ja väliaikaista oleskelua Suomessa. Korkein oikeus katsoi, ettei kyseessä ollut sellainen tekijänoikeuslaissa tarkoitettu päiväntapahtuma, jossa päivitystä olisi saanut käyttää lainausoikeuden perusteella sitä koskevassa artikkelissa. Toisaalta verkkolehden toiminnassa ei myöskään ollut kysymys yleisestä sitaattioikeudesta. KKO näkemyksen mukaan valokuvan käyttö oli rikkonut A:n tekijänoikeuslain 49 a §:ssä määriteltyä yksinoikeutta.

Sekä tekijänoikeusneuvosto lausunnoissaan että korkein oikeus ennakkopäätöksessään ovat selkeästi ottaneet kannan moraalisten oikeuksien puolesta.

Linkki korkeimman oikeuden ratkaisuun: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202348.html

Linkit tekijänoikeusneuvoston lausuntoihin: TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO (okm.fi) (TN 2023:8)

ja TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO (okm.fi) (TN 2023:9).

Aiheesta kirjoitettu lisää myös IPR University Centerin internet-sivuilla: Tekijän oikeudesta tulla nimetyksi teoksensa yhteydessä – IPRinfo