News and noteworthy
from our field of expertice

KKO:n ennakkopäätös viestintäsalaisuudesta

Korkein oikeus antoi 5. toukokuuta 2022 päivätyn ratkaisunsa KKO:2022:32 koskien viestintäsalaisuuden loukkausta. Rikoslain kyseisen lainkohdan mukaan viestintäsalaisuuden loukkauksesta tuomitaan se, joka oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä.

Tapauksessa työnantaja oli työsuhteen päättymisen jälkeen pitänyt auki työntekijän sähköpostiosoitetta ja antanut muiden työntekijöiden tehtäväksi seurata kyseisen työntekijän sähköpostia. Työnantajalla oli ollut työntekijän suostumus käyttää tämän sähköpostiosoitetta työsuhteen aikana työtehtävien hoitamista varten hänen poissa ollessaan. Sen sijaan työntekijä ei ollut antanut työsuhteensa päättymisen yhteydessä, tai myöskään sen jälkeen, erillistä suostumusta työsähköpostiosoitteensa käyttöön. Sähköpostiosoitetta oli pidetty auki ja seurattu noin viikon ajan.

Korkein oikeus otti ennakkopäätöksessä kantaa muun muassa seuraaviin olennaisiin linjauksiin:

– onko viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistö täyttynyt; ja

– voidaanko määräyksen antanut työnantaja tuomita välittömänä tekijänä.

Korkein oikeus totesi, että viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää tiedon hankkiminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin, kun suojaus murretaan. Sähköisen viestin avaaminen ei ole tunnusmerkistön täyttymisen edellytys, vaan riittävää on lähettäjää tai vastaanottajaa taikka viestin otsikkoa koskevan tiedon hankkiminen. Viestintäsalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistö oli siten täyttynyt.

Tekijävastuun osalta käräjäoikeus ja hovioikeus olivat katsoneet työnantajan tekijävastuun olleen välillistä, toisin sanoen sähköpostien seurantaa määräyksestä suorittaneet toiset työntekijät olivat olleet välittömiä tekijöitä. Korkein oikeus sen sijaan totesi työnantajan edustajan osalta, että syytteen teonkuvauksen perusteella hänen menettelyään on luontevinta arvioida varsinaisena tekemisenä. Hän oli työnantajan edustajana antanut toisille työntekijöille kehotuksen sähköpostin auki pitämisestä tarkoituksena seurata sähköpostiliikennettä. Työntekijät olivat tämän jälkeen hankkineet tiedon sähköpostiosoitteen viesteistä. Korkein oikeus katsoi, että työnantajan edustajan tekijävastuun täyttymiseksi oli riittävää, että hänen menettelynsä seurauksena työsähköpostiosoitetta oli pidetty auki ja saatu tieto sähköpostiosoitteen viesteistä. Työnantajan edustaja oli siten käyttänyt (työsuhteen päättymisen jälkeen kyseisen työntekijän) työsähköpostiosoitetta luvatta ja hankkinut tiedon sähköpostissa olleista viesteistä.

Työnantajan edustaja oli näin ollen syyllistynyt viestintäsalaisuuden loukkaukseen pitämällä mainitun työntekijän työsähköpostiosoitetta luvatta auki ja hankkimalla tiedon sähköpostiosoitteen viesteistä. Työnantajan edustaja oli tällä menettelyllään oikeudettomasti suojauksen murtamalla hankkinut tiedon toiselle osoitetusta sähköisesti tallennetusta ulkopuoliselta suojatusta viestistä.

Linkki korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuun:

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202232.html