Korkein oikeus (”KKO”) antoi 17. elokuuta 2016 päivätyn ratkaisunsa KKO 2016:49 koskien puhelinliittymäsopimuksissa ollutta paperilaskutuksen maksullisuutta koskevaa sopimusehtoa. Kyseisen ehdon mukaisesti kuluttajalla oli mahdollisuus valita laskun toimitustavaksi paperilaskun, josta veloitetaan 1,90 euroa kuukaudessa laskua kohden. Korkein oikeus linjasi tuomiossaan, ettei maksuehtoa ja laskusta perittyä maksua tullut pitää kohtuuttomana.
Korkeimman oikeuden tuomio kumosi aikaisemman markkinaoikeuden päätöksen, joka kielsi kyseisten puhelinliittymien tarjoajaa Elisa Oyj:tä käyttämästä kyseistä ehtoa sopimuksissaan sakon uhalla. Markkinaoikeus oli hylännyt kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen maksuehdon poistamisesta kokonaan ja sen sijaan linjannut kiellon koskevan 1,90 euron tai sen ylittävää veloitusta paperilaskusta.
Korkein oikeus totesi ratkaisussaan paperi- ja e-laskujen mahdollisen hintaeron olevan hyväksytty muualla lainsäädännössä. Lisäksi KKO totesi Elisa Oyj:n tarjoavan monia eri laskutustapoja, joista ainoastaan paperilasku on maksullinen vaihtoehto ja joista kuluttajalla on mahdollisuus valita itselleen sopiva laskutustapa. KKO totesi ratkaisussaan jokaisen laskutustavan hinnan olevan selkeästi ilmoitettu. Edelleen korkein oikeus totesi, että niillä asiakkailla, joilla ei ollut mahdollisuutta internetin käyttöön, oli mahdollisuus vastaanottaa laskun maksamiseen liittyvät tiedot tekstiviestitse. Korkeimman oikeuden mukaan kaikilla asiakkailla oli näin ollen maksuton keino saada laskua koskevat tiedot käyttöönsä.
Edellä mainittuihin seikkoihin perustuen korkein oikeus katsoi, ettei lisämaksun perimistä koskevaa sopimusehtoa voitu pitää kohtuuttomana. Korkeimman oikeuden mukaan maksuttoman sähköisen laskutuksen edistämisen taustalla on useita hyväksyttäviä tavoitteita, kuten ympäristön suojeleminen, tietoyhteiskunnan edistäminen sekä kustannusten minimoiminen. Lisäksi KKO katsoi paperilaskujen maksullisuuden kieltämisen saattavan aiheuttaa sen, että niiden toimittamisesta aiheutuneet kulut sisällytettäisiin muiden viestintäpalveluiden hintoihin eli käytännössä niidenkin kuluttajien maksettavaksi, jotka ovat valinneet edullisemman ja vähemmän kustannuksia aiheuttavan laskutustavan.
Linkki korkeimman oikeuden ratkaisuun:http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1471259084099.html
